Kävin kotikotona. Käytin bussia, kuten sivistyneen ihmisen tulee. Sattumoisin kävi niin, että Suvi-Anne Siimes istui edessäni olevalle penkille. S-A. S kävi joitain puhelinkeskusteluja mutta koska ne olivat luonteeltaan yksityisiä, en jaksanut niitä kauheasti kuunnella, enkä niitä muutenkaan julkisesti jakaisi.
Sen sijaan huomioni varastivat kaksi ex-puoluejohtaja Siimeksen edessa istunutta naishenkilöä. Tai lähinnä heistä toinen, joka oli jatkuvasti äänessä. Tällä äänekkäällä naisella oli jotain suomalaista sairaanhoitoa vastaan, lähinnä kuitenkin jotain sen osaa, johon lakimiehet jotenkin liittyvät. Olisikohan kyse ollut jostain hoitovirheen tutkimisesta?
Se mistä halusin kertoa oli näiden kahden naisen välisen keskustelun loppuosa. Jostain syystä keskustelun äänekäs osapuoli, otti esiin ministeri Hyssälän jossain esittämän kysymyksen. Hyssälä oli kysynyt, että miksi ihmiset eivät halua hyväksyä demokraattisen enemmistön tekemiä päätöksiä. Nainen ihmetteli, että miksi pitäisi hyväksyä, kun enemmistö päättää typeryyksiä.
Eihän tuo näin kirjoitettuna miltään näytä mutta tilanteen koomisuus sai minut naurahtamaan ääneen.
Huomenna lähden Tukholmanristeilylle, palaan takaisin tiistaina.
